24. maaliskuuta 2010

Koukussa, taas!

Joku varmaan muistaakin, että kesällä jäin koukkuun virkkuukoukkuun ja tein urakalla siivousrättejä sekä itselle että muutaman myöskin myyntiin. Lienenkö virkannut sellaisella innolla, että langat loppuivat syksyyn mennessä kaikista kaupoista ja niin pikkuhiljaa pääsin irti myös virkkuukoukusta. Aina sillointällöin rättejä on kyselty sähköpostitse, ja viimeksi kauppareissullani päätin poiketa lankahyllylle. Siellä ne taas olivat! Bambulangat uusissa ihanissa kevätväreissään!!! ... ja hinnoissaan...

Noh, värit veivät voiton hinnoista ja mukaan tarttui sylillinen lankoja. Nyt olenkin sitten taas viritellyt koukkuni oikeaan vireeseen ja ahkeroinut. Tuloksena ihanan keväsisiä, ja mikä parasta ekologisia ja toimivia bamburättejä. 


Lankana käytän Novitan Bambulankaa, joka sisältää 68% bambua ja 32% puuvillaa. Rätin voi pestä 60 asteessa ja se vain paranee vanhetessaan. Uuden rätin imuteho ei olekkaan vielä ennen pesua parhaimmillaan. Rätti on juuri sopivan "karhea" kuivaneenkin lian hankaamiseen. Se on virkattu ilmavaksi, jotta kuivaminen nopeutuisi. Itse käytän keittiössä kuivauskaapin alapuolella Ikeasta ostettuja S-koukkuja, joihin rätti on helppo ripustaa kuivamaan ilmavasti käyttökertojen välillä. Suosittelen!


23. maaliskuuta 2010

Tittididiiiiii!

Arvonta on päättynyt ja voittaja on selvitetty virallisin, vaikkakaan ei kovin juhlallisin menoin. Osanottajia oli tasan 111 joista osa linkityksen kanssa
Tällä kertaa linkittäminen kannatti! 
Voittaja on:

Nanna

Näin Nanna kertoili itsestään:

Ihana palkinto :)
Täällä kirjoittelee 24-vuotias kahden pikku palleroisen kotiäiti, iltatöinään naisten jumppia ohjailee. Eli tykkää liikunnasta mahottomasti :) Sisustaa ja remontoi kotiaan kun ehtii/jaksaa.
Blogissasi vierailen aina kun uutta luettavaa löytyy :)
niin ja linkityksen taidonkin oon oppinut eli linkitän :)

ONNEA!!! 

Ja kiitos ihan jokaiselle osallistujalle <3

 

22. maaliskuuta 2010

Räkäpäivää

Kiitos kaikille onnitteluista!!! En ole jokaiselle jaksanut henkilökohtaisesti kirjoitella, koska täällä vain edelleen sairastetaan! Olen silti käynyt aina kommenttinne lukemassa, ja ne on kyllä piristäneet tämän räkätaudin keskellä. Olo ei meinaa helpottua millään. Joka ilta toivon, että ehkä huomenna on jo helpompi päivä, mutta sitä päivää ei ole vielä tullut. Jospa taas huomenna?

Mulla on ihan käsittämättömän huono tapa kylvää nenäliinoja ympäriinsä. Niistän kerran pari, ja jätän pöydille lojumaan. Kun sitten seuraavan kerran (noin puolen minuutin päästä) tarvitsen paperia, joudun ottamaan uuden, koska se esellinen onkin jo jossain lojumassa. Plussaa tässä tavassa sairastaa on se, että joku räkäliinoista on yleensä aina käden ulottuvilla. Miinuksena tuskastuneet kanssaeläjät... Positiivista on myös, että suht helposti ja pienellä vaivalla saa sairastelun jälkeen siistin oloista, kun keräilee vain suurimmat paperikasat roskikseen. Heti näyttää paremmalta kun silmä on viikon aikana tottunut epämääräisiin paperipinoihin siellä täällä!

Mukavaa viikkoa teille, ja kärsivällisyyttä sairastamiseen mulle!

20. maaliskuuta 2010

Leipuri Laiskimus

Olen ollut tässä kämpässä oikea leipuri Laiskimus. Toki haluaisin olla se pullantuoksuinen äiti joka pyöräyttää  niin piirakan kuin tortunkin kädenkäänteessä, mutta tämä keittiö ei todellakaan tue leipomista. Kyllä, uskon todellakin, että se johtuu keittiöstä...ei minusta... (voisikohan keittiötä syyttää muistakin tekemättömistä asioista???) Ainakin muistelen, että olin ennen innokkaampi leipomaan. Myös lasten kommentit tukevat sitä:

"Äiti, miks sä et enää leivo?"

Enää??? Olen siis leiponut? Pakko kai sen on vielä olla jossain syvällä selkäytimessä...

Niinpä päätän, että enhän minä voisi antaa ainoan tyttäreni viimeisten yksivuotissynttäreiden valua ohi edes yrittämättä parastani. Nuhaa, kurkkukipua, väsymystä ja hyvä on, myönnetään, pientä pahaa tuultakin uhmaten päätän järjestää syntymäpäivät tähän pieneen ja ahtaaseen loukkuun. Leivon koko päivän. Aamupäivän aikana vedän uunista ulos

*18 muffinssia
*2 kääretorttua
*50 nakkikääröä ja
*tonnikalapiirakan

Olen niin innoissani, etten edes muista millaisessa ympäristössä työskentelen. Tämän täytyy olla sitä taikinaterapiaa!!!

Sankari odottelee herkkuja kieli pitkällä.

Herkkupeppu ja herkut
 Täytyy kokeilla onko se tuore.

 Yhteistyössä on voimaa!

Kiitos kaikille ihanille vieraille ja lepposaa lepopäivää huomiselle!

(Nuo muffinssit on muuten Mallan blogista bongattu.
Ihanan näkösiä ja hyviä ja helppojakin vielä!)



 

18. maaliskuuta 2010

Yövuoro

Niinhän siinä taas kävi ettei uni tullut vaikka lupasi. Tilanne on käynyt jopa niinkin epätoivoiseksi, että yritin katsella Yle Areenasta Poliisi-TV :n uusimman jakson. Edellisestä lienee vierähtänytkin jo kymmenen vuotta, enkä ihmettele miksi. Ensimmäinen blogi, johon alkuaikoinani blogistaniassa rakastuin oli ruotsalainen. Hannas-form. Kaunein ja inspiroivin blogi ikinä! Sen jälkeen olen vieraillut lukuisissa ruotsalaisissa blogeissa ja vaikken ymmärrä juuri mitään niiden sanankäänteistä, olen kuitenkin ihastunut niiden kauniiseen kuvamaailmaan.

Tämä "wannabe bättre folk" teki ilmeisesti tepposensa, kun yrityksistä huolimatta en saanut edes Poliisi-TV :tä näkymään. (Mikä takaisku!) Ruutuun paukahti vain kerta toisensa jälkeen teksti:

TALLENTEEN KATSELUOIKEUS RAJATTU
Kyseisen tallenteen voit avata vain suomessa.

Eipä se aina satu tuo oleskelumaa kohdilleen ;) Olo on kuitenkin ihmeen kotoisa.

Postimieskin osasi ihan oikeaan osoitteeseen. Olin perinteisessä päivän asussani, kalsareissa, kun ovikello soi ja oven takana odotteli kukkalähetti. 
Toi prinsessalle syntymäpäiväruusun Kotkan serkkupojilta. 
IHANA AJATUS <3

Ruusu on yhtä tuore ja hento kuin päivänsankari.

Ja minusta tuossa tyvessä on ihan selvästi sydän.

Leppoisaa perjantaipäivää SINULLE!