Löytöjä (taas!)

Tänään oli vuorossa pitkästä aikaa kaupunkikierros yhäisessä yksinäisyydessä.
Ei lapsia,
ei miehiä.
Vain minä ja muutama euro.

Mukaan tarttuivat pitkä kauluspaita ja ihana pörröliivi Vero Modasta.
Kuva ei tee ollenkaan oikeutta kokonaisuudelle, mutta pillifarkkujen ja mustien saappaiden kanssa tämä yhdistelmä toimi tosi hyvin.

Ensimmäistä kertaa löysin tieni myös paikalliseen kierrätyskeskukseen, josta löysin
tämän IHANAN rannekorun!
Koru on tehty kokonansa vanhoista vetoketjun vetimistä!
Aivan loistava idea!!!

Arvatkaa kuka alkaa hamstraamaan tästälähtien kaikki suvun rikkinäiset vetoketjut!
Tästä tuli heti lemppari!!!

Saman "Ajastaika" -tuotemerkin alla myytiin myös tällaisia suloisia vanhoista puhelimista tehtyjä pikkukasseja. Varsin suloisia nuokin, mutta eivät ehkä minun juttu :)

Uskomatonta mitä kaikkea luovat ihmiset voivatkaan keksiä!

:)Viivu

Aistikasta!

Tämä äiti pääsi tänään elämänsä ensimmäisille lastenvaatekutsuille!
Silloin kun pojat olivat pieniä, niitä ei juurikaan harrastettu.
Nyt minut sitten kutsuttiin.
Ja mikä jännittävintä, kutsuja oli täältä blogistaniasta.
Siispä ihan ihka ensimmäinen livetapaaminen blogiystävän kanssa!

Kiitos Ira ihanasta illasta!
Voisipa sanoa, että nautin ihan jokaisella aistillani kauniista kodistasi,
vieraanvaraisuudestasi, mukavasta seurasta,
ja niistä ihastuttavista me&i vaatteista tietysti!

Tuntuu, että tänään minua on hemmoteltu oikein olan takaa,
nimittäin kotona sitten oli odottamassa tämä hauska tunnustus Virvalta
Virvatulentaika -blogista.
Kiitos Virva :)

Mukana haaste, tottakai!


1. Laita tunnustus blogiisi
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti

Joten tässäpä tulee:

Kuulo: Hyvä, paitsi silloin kun nukun.
Elikkäs olisiko se sitten valikoiva...
Herätyskellon ääntä en kertakaikkiaan kuule.
Olen myös onnistunut nukkumaan sikeästi leirinohjaajana, vaikka
vieressäni nukkunut lapsi on tippunut kolme kertaa sängystä.
Minua ei siis kannata palkata yövahdiksi.

Ylipäätään äänet eivät minua häiritse,
vaikka kuuloni muuten onkin suhtkoht normaali.

Näkö: Huono
Etenkin hämärässä.
Kaikki muut, paitsi poliisi ovat sitä mieltä,
että tarvitsisin lasit autoa ajaessa.

Muuten äärimmäisen tärkeä aisti minulle!
Visuaalisena ihmisenä nautin näkemästäni suunnattomasti.
Voisin katsella kauniita esineitä tai asioita loputtomasti.
Pelkkä kaunis ympäristö saa minut rentoutumaan.


Haju: Tuo mieleen muistoja.
Tietyt hajut liittyvät tiettyihin paikkoihin.
Erityisen voimakkaasti lapsuuteen.

Minulle rakkain tuoksu on vanilja.
Vähin äänin pakenen paikalta kun työkaverit ihmettelevät
miksi heillä alkoi tehdä mieli suklaavanukasta...

Maku: Heikkouteni.
Rakastan ruokaa!!!
Ja rakastaisin sitä paljon vähemmän jos se ei maistuisi miltään.

Tunto: Liian vähän käytössä!!!

Tämän haasteen jätän tälläkertaa hautumaan, ja mietin hetken kenet haastaisin...

Jos joku haluaa, napatkoon sen mukaansa!

Ihanaa viikonloppua jokaiselle!
Nautitaan ihan jokaisella aistilla!

Perinteitä

Mokkapalaohjetta etsiessäni käsiini osui muuttolaatikon kätköistä tämä
"Joulun perinteiset herkut" -kirja.
Perinteisesti se nostetaan keittiöön näkyville joka joulu,
vaikkei sitä koskaan avata.
Omalla olemassaolollaan se kuitenkin muistuttaa lähestyvästä joulusta,
ja saa minut haaveilemaan joulun herkuista.
Itse kirja on hieman liian liiankin "perinteinen" meidän keittiöön.
Tuollainen "Ota neljä porsaanjalkaa" meininki ei oikein minun ruuanlaittooni istu.

Possua sen silti pitää olla.
Sellainen perinteinen harmaasuolattu kunnon kinkku.
Ei mitään rullatavaraa sentään,
mutta sellainen helppo, sisäsiisti versio kuitenkin.

Nopeasti sujautin kirjan sinne mistä se oli tullutkin.
En halua luovuttaa vielä.
Olkoon muuttolaatikossa.

Löytö

Siinä ne nyt sitten vihdoinkin ovat!
Pitkään ja hartaasti etsimäni Riihimäen Ilvestölkit!

2 litraa, 3 litraa ja 2 litraa

Kannetkin tallella, mutta toistaiseksi saavat olla noin.
Tuohon etummaiseen täytyy ehdottomasti kaivella pakkausten kätköistä perheen
piparkakkumuotit joulua odottamaan!

Minulla on ihan perjantaiolo.
Isäntä on viikon reissussa ja me lasten kanssa odotellaan syyslomalaisia peukalot jauhossa.
Kummasti se tuo leipomisen tohina ja tuoksu tuo kodikkuutta
näihinkin seiniin. Tiskipinot on sen mukaiset, ettei niiden takaa
edes ruskeat kaakelit näy .

Siispä suut makeaksi ja ihanaa alkanutta viikkoa jokaiselle!

:)Viivu

Talven lumoissa

Nyt se alkaa olla jo ovella.
Ensilumet on sataneet jo aikaa sitten ja talvirenkaat on vaihdettu.
Nurkkiin on alkanut ilmestyä villalankakeriä joista on alkanut syntyä lapasia.
Vihdoinkin sain hankittua ihan lankakorinkin, etteivät kerät vain pyöri nuskissa.

Viime viikonloppuna kävimme Oulussa ja samalla reissulla erään ystäväperheen luona.
Ystäväni oli neulonut urakalla Novitan Puro-langasta ihania huovutettuja lapasia,
ja ihan pakkohan sitä oli kotona heti kokeilla.
Korissa on jo mukava kasa noita ylisuuria lapasen tekeleitä, jotka sitten jokupäivä pesaisen pesukoneessa huopaisiksi. Jännittävää :)

Näistä talvisista tunnelmista alkaa myös Viivun virallinen joulun odotus.
Älkää säikähtäkö,
erillistä joulublogia ei tule :)
Sen sijaan välillä saattaa jokin jouluaiheinen postaus löytää tiensä tähän blogiin.

Löysin Possumamman blogista eilen postauksen, jossa kyseltiin salaisia jouluystäviä.
Innostuin aivan hurjasti!!!
Tuonne sivupalkkiin laittelen linkkiä lähiaikoina, jos joku muukin haluaa osallistua!
Ihana ajatus :)

:)Viivu