Vaara ohi

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta saimme illan vietettyä.
Essu oli omilla teillään ja sushi vaihtui sashimiksi emännän unohdettua ostaa levät.
Kokemus oli mielenkiintoinen...
Söin tosi reippaasti, muttei tästä uutta lempiruokaa tullut.

Jotenkin tuo makujen minimalistisuus ja samaan aikaan voimakkuus silti viehätti.

Kesken ruokailun saimme miehiltä kotiintuomisina tuorettakin tuoreemman sushivieraan.

Se jäi kuitenki toistaiseksi syömättä.

Lopuksi vielä laventelia teen muodossa...

Kalasta palatessaan miehet noukkivat kesälomalaisen, mistäpä muualta, kuin koirahotellista!!!
Mitä minä sanoin!

Tälläkertaa reissu loppui niin lyhyeen, että maksalaatikot olivat jääneet syömättä.

Nololle karkulaiselle ei raaka kala maistunut.

Nyt odotan innolla että pääsisin käymään eilen löytämässäni vanhan tavaran aarrearkussa! Satuin kävelemään ohi, ja totesin, että tänne on tultava uudestaan ajan kanssa. Kohta pääsen sinne hetkeksi livahtamaan. Toivotaan että saan esitellä teille ihania löytöjä piakkoin...

Jännittävää!!!