Äijien kanssa käytiin leffassa.
Nyt täällä haetaan unta ja höpistään päivän tapahtumista. Äänekäs kailotus on vaihtunut hiljaiseen puheensorinaan siskonpedissä. Minulla on aikaa hetki hengähtää ja niinhän siinä käy, että nälkä kasvaa syödessä. Kun tiskirätit on saatu toistaiseksi maailmalle, aion seuraavaksi venyttää sen kylkiä ja tehdä käsipyyhkeen keittiöön. Tällä kertaa ihan itselleni.
Hain myös langat valmiiksi tähän ihanaan suklaanruskeaan tyynyyn.
Kyllä nyt on hyvä pikkuvieraan unta vartioida.
8 kommenttia:
Nauroin ääneen tuolle allaolevalle...kolmen nakin omistaja tuon nakkimaisen ilmeen voi jo lukea;)
:D Juu, ja niinhän se yleensä menee että Essu syö ne molemmat kupit!
Ihana,hyvin syksyinen,tuo neulottu suklaanruskea tyyny:)
Meillä on samanvärinen sohva,siksiköhän mun herkkulakko ei koskaan toimi?!
heitin viivu sua pikku-haasteella!käy hakemassa se multa:)
pyyhkeestä tuloo varmasti ihana!
Sinä se saat koko ajan kaikkea ihanaa aikaiseksi, ei voi kuin ihailla!
Niinu: Saapi nähä kauanko meijän tyyny kestää syömättä ;)
Malla: Haaste vastaanotettu! Pitäsiköhän näin ihan yöllä vastata ni tulisi sitä sun tätä vai jättäsikö aamuun ja vastaisi sivistyneesti...
Vekarus: Voi kiitos! Joskus siitä on hyötyä että on sellanen luonne että tekee ennen kun ajattelee, ja varsinkin ne mieluisat hommat... Tuleppas kurkistamaan sohvan alle ja kaappeihin... Siellois kaikkea vähemmän ihanaa mitä pitäsi joskus kans saaha aikaseksi. Blääh!
Tosiaankin olet tehnyt kaikkea kaunista! Ja kauniin väristä! Onpas kiva kuva tuo missä pojat menossa elokuviin. Itselläni menossa useamman päivän kaappiensiivousprojekti, muttei niistä sitten valmiina viitsi blogiin kovasti kuvia ottaa :)
viivu mietin ihan samaa,että vastaanko aamulla vai illalla väsyksis:D
Lähetä kommentti