8. syyskuuta 2009

Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen!
Sain sellasen käsityksen, että täällon muitakin kilojen kanssa taistelevia.
Siitä innostuneena päätin tehdä asialle jotain,
enkä vain valittaa.

Jos tahdot tulla mukaan talkoisiin,
kilot lähtevät TÄÄLLÄ!


Kävin eilen järkkäilemässä kirppispaikkaa,
ja kuinkas ollakkaan katse alkoi harhailla toisten paikoilla...
Katse kiinnittyi näihin kahteen kauniiseen kirjaan.
Näistä voisi saada aikaan jotain kaunista!





6 kommenttia:

Hannele/Täyttä Elämää kirjoitti...

Voi kuinka kauniita kirjoja!

Kristiina kirjoitti...

Kauniit kirjat. Kaikkien pitäis aina laihduttaa. On tosi ärsyttävää,kun on leiponut ja sitten joku sanoo,"kun oon dieetillä". niin,kaikkea hyvää on tarjolla eikä sais syödä. No tehdään niin kuin ranskattaret :syödään vain hyviä juttuja,mutta vähän. On turha tuhlata aikaa pahaan ruokaan.

Viivu kirjoitti...

:) Joo, Kristiina oon kärsiny samasta ilmiöstä. Ja usein tuota veruketta käyttävät juuri ne, joiden ei itseasiassa edes tarvitsisi laihduttaa. Se on todella turhauttavaa!

Mutta minä aion lihtua korjaamalla ihan arkisia ruokailutottumuksiani. Äärimmäisyyksiin ei tarvitse mennä. Pieni pintaremonttikin näissä elintavoissa voi saada ihmeitä aikaan, uskon mä :)

Viivu kirjoitti...

Niin ja Hannele, tuohon imetykseen minäkin turvauduin,koska se on aina vienyt multa kaikki kilot raskauden jälkeen. Mutta en sitten voinutkaan tätä pientä imettää suulakihalkion vuoksi :(

Hannele/Täyttä Elämää kirjoitti...

Teidän vauvallako on suulakihalkio? Lasteni kahdella serkkupojalla on ollut huuli-suulakihalkiot ja imetyshän ei tosiaan silloin onnistu. Nuorempi heistä on vasta 7kk ja suulakihalkion sulku on vielä edessä. Nämä pojat ovat myös keskenään serkuksia mutta ei kuulemma ole periytyvää, ihan sattumaa vain.

Olivieno kirjoitti...

Kauniit kuviot kirjoissa! Onnea ja tahdonlujuutta painonpudotukseen, minä vielä(kin) jahkailen.