:) Mä en moista ole ennen tehnytkään, mutta hyvää oli!
Myynnistä en vielä tiedä, kun se on sellanen paikka missä pöytää pidetään pitkään ja myöhemmin vasta sitten saadaan tilitys. Tarkotus ei nyt kuitenkaan oo rikastua, vaan päästä turhasta mutta käyttökelposesta tavarasta eroon :)
Kodinetsintäjutuistasi innostuneena minä kirjoitin nyt jutun meidän tontinetsintäpuuhistamme. Huomaat varmaan samaa kärsimätöntä sävyä kuin omissa teksteissäsi:)
On tämä niin raastavaa, että siinä meinaa unohtua kokonaan, miten mielenkiintoista se on!
Kävinkin jo Mia lukemassa juttusi! Niin myötäelin jotta!!! Ihanasti kerroit, vaikka asia on tuskanen, tiedän! Nuo nauriit me vain pestiin, kuorittiin, paloiteltiin ja syötiin. Nams :)
Kiitti Virva! Kun luonto on kaunis, ei tartte kun napsia ;)
Voi tuota tillikuvaa, aivan kertakaikkisen kaunista:) Ihanaa, että nauriitakin vielä löytyy. Ennen oli jokaisen kasvimaalla, mutta ei taida olla enää... Oottako käyny naurisvarkaissa, kyseltiin lapsena ja kutiteltiin toisiamme polvesta. Jos nauroi, oli käynyt varkaissa:D
Tuo tilli oli kyllä niin kaunista, ja kun sitä vielä oli niin paljon! Tuoksut olivat myöskin raikkaita ja ihania pienen sateen jälkeen. Kyllä nauris maistui omasta pellosta :)
Tämä on niitä ihania puolia täällä asumisessa. Mummola on niin lähellä, ja peltoa niin pajon kuin vaan jaksaa viljellä. Taidan ensi kesänä värkätä sinne ihan oman kasvimaan :)
11 kommenttia:
Voi,muistuu lapsuus mieleen,kun oltiin naapurin pellolla naurisvarkaissa ja oli niin jannaa!!!
Mites myynti meni kirppiksella tanaan?
:) Mä en moista ole ennen tehnytkään, mutta hyvää oli!
Myynnistä en vielä tiedä, kun se on sellanen paikka missä pöytää pidetään pitkään ja myöhemmin vasta sitten saadaan tilitys. Tarkotus ei nyt kuitenkaan oo rikastua, vaan päästä turhasta mutta käyttökelposesta tavarasta eroon :)
No voihan nauris:) Mitä meinaat niistä tehdä?
Kodinetsintäjutuistasi innostuneena minä kirjoitin nyt jutun meidän tontinetsintäpuuhistamme. Huomaat varmaan samaa kärsimätöntä sävyä kuin omissa teksteissäsi:)
On tämä niin raastavaa, että siinä meinaa unohtua kokonaan, miten mielenkiintoista se on!
Kivoja kuvia! :)
Kävinkin jo Mia lukemassa juttusi! Niin myötäelin jotta!!! Ihanasti kerroit, vaikka asia on tuskanen, tiedän! Nuo nauriit me vain pestiin, kuorittiin, paloiteltiin ja syötiin. Nams :)
Kiitti Virva! Kun luonto on kaunis, ei tartte kun napsia ;)
Voi tuota tillikuvaa, aivan kertakaikkisen kaunista:) Ihanaa, että nauriitakin vielä löytyy. Ennen oli jokaisen kasvimaalla, mutta ei taida olla enää... Oottako käyny naurisvarkaissa, kyseltiin lapsena ja kutiteltiin toisiamme polvesta. Jos nauroi, oli käynyt varkaissa:D
Varmasti olivat herkkua suoraan maasta nostettuna! :)
Olisipa oma kasvimaa!
Tuoksuiko hyvälle? Kivat kuvat!
Voi miten ihanaa omaa satoa!!
Tuo tilli oli kyllä niin kaunista, ja kun sitä vielä oli niin paljon!
Tuoksut olivat myöskin raikkaita ja ihania pienen sateen jälkeen. Kyllä nauris maistui omasta pellosta :)
Tämä on niitä ihania puolia täällä asumisessa. Mummola on niin lähellä, ja peltoa niin pajon kuin vaan jaksaa viljellä. Taidan ensi kesänä värkätä sinne ihan oman kasvimaan :)
nauriit ovatkin herkullisia
Lähetä kommentti