22. syyskuuta 2009

Syysillat ne vaan pimenee

Kiitos taas runsaista, ihanista kommenteista!!!
Tämä äiti on ollut tosi väsynyt joten ne kyllä todellakin ovat ilahduttaneet!

Entinen, se oikea minä alkoi viritellä kynttilöitä ympärilleen heti syysiltojen hämärtyessä.
Kynttilälasku oli huomattavasti korkeampi kuin sähkölasku.
Tänä syksynä säästöä on syntynyt.
En yksinkertaisesti jaksa viritellä tunnelmaa tämän kaiken rojun ja arjen keskelle.

Tänään otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja sytyttelin muutaman tulen iloksemme.
Ovathan ne kauniita, kun ei katsele muuten ympärilleen.
Olen kuitenkin antanut itselleni luvan höllätä näistä sisustusasioista.
Ehkä olen alkanut alitajuisesti kerätä voimia uutta kotia varten...

Poltelkaa kynttilöitä minunkin puolesta ja nauttikaa niiden kodikkaasta valosta!

:)Viivu

6 kommenttia:

Vekarus kirjoitti...

Mukavaa, että pääsit tunnelmoimaan sinäkin! Kaunis lyhty!

maikku kirjoitti...

tosi nätti lyhty!
minä ainakin poltan kynttilöitä sinunkin puolesta.. joka ilta on kynntilöitä palamassa jossain päin huushollia;)

-sari- kirjoitti...

Niin sitä pitää! Pienistä asioista se onni loppujen lopuksi muodostuu. :)
Lyhty on tosiaan kaunotar!

Maria kirjoitti...

Meidän hirvein koti oli raksa-ajan väliaikaiskämppä kunnan kamalassa vuokratalossa. Ei siellä oikein mikään miltään tuntunut. -Että tiedän tunteesi.
Hyvä, jos löydät edes pikkuisen kynttiläilon, se helpottaa kuitenkin sitä sisäistä kauneudenkaipuuta!
*halaus*

Maaka kirjoitti...

Me asuttiin rakennusaikana kerrostalossa, takapiha oli edes,mutta eipä tullut juuri kynttilöitä sie polteltua. Suurin osa tavaroista oli enoni varasossa, tarpeellinen vain mukana.

Mies lähti klo 8 ja palas kymmenen jälkeen illalla ja silloin kun oli töissä niin aamulla jo ennemmin. (piti 0,5v vuorottelu vapaata.) Oma piha ym puuttui se oli ahdistavaa. Enniä odotin ja olin maassa, itkin jo sitä un itkettää ja tätikirjojen mukaan se on huonosta vauvalle. :) Myöhemmin kun luin raskauden JÄLKEISESTÄmasennuksesta totesin vastaavani kyllä lähes kaikkiin testin kysymyksiin raskauden aikaa ajatellessani. Sisko sanoi se vain tuntu kun luki sitä (luulosairautta) Jaa-a eipä ole tuntunut sen jälkeen...

Mitenkähän toi juttu liitty asiaan :D Liitty siihen typerään asumiseen, missä ruokapöydälläkään ei ollut oikeaa paikkaa ja missä odotti koko ajan että sitten uudessa kodissa, missä oli niin paljon työtä..

Täällä joku kaavasetä valitti, kun ihmiset haluaa perinnetaloja. "Ne vissiin luulee että idyllisessä talossa elämäkin on idyllistä" Eihän se onni siitä ole kiinni, mutta kyllä olen kiitollinen (=lisää onnellisuutta) kodistani, joka on omasta mielestäni kaunis ja mieluinen!

Sama mies valitti että kun ihmiset haluaa isompia tontteja:"Niissähän on kova työ" Teki mieli sanoa että kuuluuko kaupungin nurmenleikkuu tonttikauppaan????

Kauniille näyttää jo yksikin kynttilä :) jos sen valossa muut asiat unohtuisivat ;)

Anonyymi kirjoitti...

Syystunnelmaa toivottelen,siltikin ja siitäkin huolimatta (että miljöö ei ole se miellyttävin..)!