21. lokakuuta 2009

Kotini on mökkini

Viimeaikoina olen miettinyt (sattuneista syistä...) paljon mitä minä
oikein kodiltani haluan. Jatkuvasti törmään kysymykseen:
Miksi ette rakenna?
Miksi uusi nykyaikainen ratkaisu ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta?

En ole keksinyt kuin yhden, itselleni tärkeän seikan, joka loppupelissä ratkaisee talovalinnan.
Minulle koti on paitsi arkiasunto, myös loma-asunto.
Ei sillä ettenkö voisi lomilla matkustella,
mutta en ole koskaan haaveillut esimerkiksi kesämökistä.
Minusta ei yksinkertaisesti olisi kahden huushollin pyörittäjäksi.
Kotini sen sijaan pitäisi olla minun mökkini.
Puusta tehty,
lämminhenkinen ja tunnelmallinen.



Se nariseva pieni paratiisi, jossa saisin hipsutella villasukat jalassa.
Paikat ei saisi olla niin justiinsa.
Pitäisi olla vapaus kantaa uunipuut suoraan vanhalle lautalattialle tuvan nurkkaan.

Vapaus hipsutella yöpukusillaan pihamaalla kesäaamuina keräämässä aamuauringon ensisäteet kahvikupin pohjalle.

Sitä minä toivoisin.

:)Viivu

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huomenta! täällä toinen joka ei osaisi kahden huushollin emäntänä pyöriä. onneksi miellä sitten on kesämökkimateriaalista rakennettu talo.

Rauhantuomari kirjoitti...

Veit sanat suustani. Allekirjoitan joka sanan!

Minulla on nyt unelma toteutunut, asun kesämökkimäisessä hirsitalossa, ja olen kaikille sanonut, että talomme on myös kesämökkimme.

Usko pois, kyllä sinunkin unelmasi vielä toteutuu!

Mitä teidän myynnissä olevalle unelmatalollenne kuuluu? Onko hinta kovinkin kaukana teidän tarjouksestanne?

Maaka kirjoitti...

Mua ei myöskään kiehdo mökki. Kahden paikan välillä kulkeminen, pakkaus ja purku= stressiä!
Oma koti ja pihapiiri pitää olla niin viihtyisä ettei muuta kaipaakaan, vapaus olla ja touhuta, ihastella ja nauttia elämästä :)

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Huomenta,

Oma koti on niin tärkeä asia, ettei sen kanssa kannatakaan tehdä liikaa kompromisseja (ja ostaa sellaista tasakattoista tiilitaloa ;-) ). Tuo teidän kodin etsintä on sikäli niin tuttua, kun mekin nyt keväällä ja kesällä haimme ja haimme meille sopivaa kotia. Puutalo olisi miellyttänyt meitäkin eniten, mutta sitten se oman oloinen talo löytyi hieman yllättävästi (eikä se ole edes puutalo, mutta ihan meidän perheen oloinen kuitenkin) kuoppaisen hiekkatien laidalta. Onnea teille kodin etsintään!
Niin - ja minäkään en ole koskaan halunnut kesämökkiä.

Viivu kirjoitti...

Aamuheipat kaikille täältä oksentelevien lasten keskeltä :) (yäks!)

Rauhantuomari: Se talo on edelleen myynnissä, ja hinta on tippunut, mutta kauppoja ei synny. Kun myyjä ei sitä kerta myy, niin ei viitsi kokoajan olla "ruikuttamassakaan", joten ollaan nyt oltu jonkin aikaa ihan hiljaa. Katsotaan miten homma etenee... :)

Ihanaa, että teidän unelmanne on toteutunut! Se luo uskoa tännekkin.

Viivu kirjoitti...

Lumiomena: Näin juuri! Ja eihän sitä tiedä, jos vaikka löytyy se unelmien tasakattoinen tiilitalo :)

Jokainen talo tarkastetaan, ja se omalta ja kodilta tuntuva ratkaisuhan voi myös yllättää :)

malla kirjoitti...

ihania ajatuksia....just näin:)

Anonyymi kirjoitti...

Söpösti sanailet,Viivu!

Piia kirjoitti...

Samaa mieltä minäkin, vaikka meillä mökki onkin, mutta se on kovin kaukana ja on meidän koko suvun. koskaan en ole haaveillut uudesta kodista jossa kaikki kiiltäisi, vaan aina olen tykännyt enemmän vanhasta.

Possumamma kirjoitti...

Kirjoitit just niinkuin minäkin ajattelen:)

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

Samat sanat! Minäkin asun mökilläni ja toista kotimökkipaikkaa nyt etsimme! Siis kodiksi, ei mökiksi. Minulle kyllä kelpaisi ihan lomakotimökkikin, aina niissä kuitenkin on erilainen tunnelma, siis kodissa ja loma-asunnossa, sillä niihin suhtautuu eri tavoin.

Jonsku kirjoitti...

Minäkään en kaipaa kesämökkiä, vaikkei meillä niin "mökkimäinen" koti olekaan. Melko maalla kuitenkin, ja mummola taas löytyy niin maalta ja järven rannalta vielä, että siinä on meille mökkiä tarpeeksi! :)