Viime päivinä on tuntunut, etten jaksa tehdä kertakaikkiaan mitään!
Olen kuin nurkissa liikkuva haamu joka vain odottaa ajan kuluvan.
Tänään havahduin ajatukseen, että ehkä tällä tavoin vaistonvaraisesti valmistaudun laikkaukseen.
Kerään voimia.
Minkään uuden aloittaminen ei innosta,
ei ennen kuin pikkuneidin elämä on saatu taas raiteilleen.
Päätin siis ihan luvan kanssa heittää hanskat tiskiin ja pikkuisen syyllinen olo puserossa olen vain ollut.
Tekemättä yhtään mitään!
Olematta yhtään luova taikka ahkera.
Olen vain surffaillut teidän blogeissanne ja ihastellut mitä kaikkea kaunista olette saaneet aikaan.
Välillä istunut sohvalle ja uppoutunut Bloomingvillen tulevan kevään ja kesän tunnelmiin.
Näissä on jotain sellaista karua kauneutta, jota en vain kertakaikkiaan voi lakata ihastelemasta!
<3 Viivu
12 kommenttia:
Kuulostaa ihanalta ja voimia sinä tulet tarvitsemaankin, joten lepää nyt ja kerää niitä! Kaikkea hyvää, olette ajatuksissani!
Listasta luin otsikon ja katsoin kuvan ja ajattelin, että hullu plikka jos tuollainen lehti on väsyttävää lukemista...
No homma oli kuiteski ihan toinen, ja sinä olet ihan ok. :)
Tottakai äitinä ajattelet lastasi ja lapsen parasta. Hullua olisi jos liihottelisit pilvissä, kun noin tärkeä asia on edessä! Ja kyllä lapsi aistii, että äiti on ihan oikeasta se tuki ja turva.
Niiin paljon voimia teille <3
Voimia ja jaksuja teitin perheelle edessäolevaan koitokseen. Tyttö on hyvissä käsissä varmasti. Ehkei sinun kuulukaan nyt jaksaa kieppua hommasta toiseen. Keräät henkiset voimat kasaan ja olet tukena lapselle. Olkoon enkelit matkassa mukana<3
Keräile vaan voimia rauhassa ja lepäile. Varmasti kaikki menee hyvin. Enkeleitä teille sinne lähettelen matkaanne.
On muuten ihania kuvia. Tykkään kovasti juuri tuommoisesta tyylistä.
Mukavaa päivää teille!
Voimia sinulle ja pienelle!
Ja sitä tarvii välillä olla vaan.
Mulla oli tuollainen olo viime viikolla...mut tulinkin sit eilen kipeäksi. Siksi en jaksanut hönkiä. Nyt villasukat jalassa peiton alla on hyvä olla, välillä vähän ommellen.
Ps. Tarviikin tänään saada tuollainen torttunen. Eilen oli hääpäivämme ja unohdin taas...arki jyrää aina päälle niin ettei päiviä huomaa laskea.
Mut tänään juhlistamme torttukahveilla. =)
Viivu ei aina ihmisen tarvi jaksaakaan :-)) kaikki aikanaan....
Noi kuvat on todella kauniita ja kyseisellä firmalla on ihania piensisustus juttuja.Voimia sekä sinulle, että pikkuiselle!!!
Hei, olen ahkera lukijasi vaikka aina en jätäkään tassunjälkiäni blogiisi. :)
Kerää rauhassa voimia pienen leikkaukseen, tulet niitä tarvitsemaan kun tilanne on "päällä". (Ei kannata yllättyä, jos jonkinasteinen väsy iskee myös tilanteen mentyä ohi.) Asiaa on hyvä jollain tasolla miettiä etukäteen ja antaa muiden asioiden olla.
Olen itsekin saattanut pienokaiseni leikkaukseen joten tiedän mitä käyt läpi... Voimia odottamiseen!
Kiitos taas teille kaikille ihanoille kommenteistanne <3
Erityiskiitos sinulle Onnenkuiskauksia, ihanaa, että näit vaivan ja jätit kommentin käynnistäsi :) Se lämmitti mieltäni!
Lapsen kipu ja kärsimys riipii aina syvältä... Onneksi tässä on silti sellainen positiivinen vire, että elämä leikkauksen jälkeen toivottavasti helpottuu, eikä kyseessä ole mikään vakava sairaus, onneksi!
Mitäpä sitä aina viuhumaan sinne ja tänne. Maailma on mielestäni liian kiireinen paikka nykyään.
Paljon onnea pienen leikkaukseen!
Oma väsymyksesi kertoo siitä, että lepo ja voimien keruu ovat tarpeen. Paljon onnea matkaan, sekä pikkuiselle tytölle että sinulle!
Nuo Bloomingvillen kuvat ovat suloisia!
Voimia teille sinne! Ei sitä aina tarvii jaksaa. (vaikka mullakin kyllä se mokoma syyllisyydentunne hiipii ihan huomaamatta muistuttelemaan tekemättömistä töistä) Mut se on hyvä taito osata antaa itelle lupa olla tekemättä yhtään mitää.
Toivon sydämestäni että teillä menee leikkausreissu hyvin. Lepää nyt niin jaksat koitoksen.
Kiitos ihanasta blogista!
Lähetä kommentti