Nyt lähtee lumisateet ruudulta vaikka itseasiassa ulkona vielä tupruttaakin. Tehdään sitä kevättä vaikka sitten pikkuhiljaa näin blogin kautta. On ihan huippua, että niinä päivinä kun talvi antaa auringolle tilaa, se jo oikeasti lämmittää näilläkin korkeuksilla!
Tulipahan sitten taas aloitettua säällä :) Perinteinen suomalainen aasinsilta, joka ei millään lailla liity viime päivinä miettimääni aiheeseen. Olen p i i i i i i i tkästä aikaa ehtinyt taas lueskelemaan toisten blogeja, ja yllättynyt siitä, miten moni lopettaa tai ainakin ahdistuneena suunnittelee lopettavansa. Olo on ollut kuin Liisalla Ihmemaassa. Onko tämä blogistania oikeasti niin paha paikka elää? Ihan aluksi jo haluan tehdä selväksi, että en kritisoi näitä blogin lopettamista miettiviä blogisteja. Ymmärrän kyllä heidän tunteensa, ja jokaisen pitää toimia juuri niinkuin itse kokee ja parhaaksi näkee. Haluan vain tuoda esiin oman kokemukseni, ja kuulla myös teidän mielipiteitänne asiasta.
Omat kokemukseni blogimaailmasta ovat nimittäin täysin päinvastaiset. Minun onneni on ollut se, että mulla on vain ja ainoastaan ihania lukijoita! Kaikki kommentointi on ollut positiivista (koputtaa puuta). Koko vuoden varrelta muistan vain yhden kommentin, josta ihan vain ikkuvikkupikkusen pahoitin mieleni... Blogit, jotka lopettamisen edessä kamppailevat, ovat minun blogiini verrattuna supersuosittuja. Olenkin miettinyt, mahtaisiko minulle tulla jossain vaiheessa rimakauhua? Olen nimittäin tähän mennessä vain ja ainoastaa iloinnut jokaisesta uudesta lukijasta, ja minusta on ihan huippua tietää, että parhaina päivinä täällä käy jopa yli 500 lukijaa.
Itse ajattelen asiaa ainakin vielä positiivisesti. Kyllähän pohjimmainen syy blogin kirjoittamiselle on se, että sitä toivotaan jonkun lukevan. Muutenhan voisin kirjoitella vaikka vain päiväkirjamaisesti omiin kansioihin ja kirjoihin. Olenko sitten julkisuuden kipeä? No en :) En usko, että blogin kirjoittamisella sitten loppupelissä voi tulla kovinkaan tunnetuksi. Loppujen lopuksi hyvin harva lukee ylipäätään blogeja säännöllisesti. Tämä on tällainen oma pieni suljettu maailmansa, jossa hetkellisesti voi tulla tunne, että lukijapiiri on valtava, mutta suhteutetaanpa sama Suomen asukaslukuun... Pisara meressä, sanon ma!
Itse olen hirvittävän sosiaalinen ihminen. Avoin lörppä ihan joka mielessä muutenkin, joten näen tämän blogaamisen vain yhtenä tapana olla kontaktissa erilaisten ihmisen kanssa. Se on rikkautta se! Perään tuijottelijoita ja seläntakana kuiskuttelijoita riittää aina. Kirjoitin sitten blogia tai en.
Pijetään hännät korkeella! Juukosta!
Niin, ja sitten se virallinen aasinsilta (jos joku tänne asti jakso tätä vuodatusta lukea). Tuo Liisa Ihmemaassa olisi ihan pakko päästä katsomaan! Harmi vaan, että viikko taitaa olla jo niin täynnä ohjelmaa, ettei taida tulla tilaisuutta... Oletteko muut käyneet? Mitä tykkäsitte?
30 kommenttia:
sanon vaan että nimenomaan!
olen kanssasi samaa mieltä jopa siinnä määrin että minulla on varattuna jo liput täksi illaksi katsomaan alicea. :)
Mä sain aika ilkeitä kommentteja n. vuosi sitten, joten aloitin uuden blogini suljettuna. Näin on minulle parempi.
Voi, mäkin haluan mennä katsomaan Liisa Ihmemaassa, on varmasti aivan ihana!! <3
Vaikea kuvitella että bloggaamisen lopettamisen syynä on ikävät kommentit. Ainahan voi laittaa niin että vain kirjautuneet pystyvät kommentoimaan, tai toinen vaihtoehto on salasana suojattu blogi.
Mä ainakin tykkään kovasti blogisi lukemisesta! Älä edes ikinä harkitse sen lopettamisesta. ;)
Muakin kiinnostaa mennä katsomaan tuo leffa! Kerro sit millainen oli, jos ehdit käydä katsomassa ennen mua.
Onneksi sinä et ole lopettamassa kirjoitteluasi. Minä harmittelin blogin lopettamisen perään pari viikkoa sitten, kun tuntui että yksikseni höpöttelen. Ja tällä viikolla olen saanut muutaman ihanaisen lukijan, ah! Ja Liisaa mielisi minunkin lähteä katsomaan, mahtaakohan olla ikäraja kuinka korkea?
Hanna: :) No voi sentään! Ihanaa!
Emilia: Ymmärrän sua kyllä hyvin. Itse olen sitten ilmeisesti sen verran jo parkkiintunut, etten kauheasti jaksa miettiä mitä anoppi ajattelee... Mulla onneksi on kuitenkin ihan mukavat välit anoppiin, vaikka monesta asiasta ollaankin eri mieltä. Omien vanhempien ja appivanhempien kanssa joutuu välillä "kovettamaan" itsensä ja miettimään, että tää on kuitenkin mun oma elämä...
Tsemppaan sua jatkamaan! Olet ihana <3
Naana: :( Tuo on niin kurjaa!!! Mutta onneksi löytyy tuo suljettu vaihtoehto myös. Ja tärkeintähän on juuri se, että tekee tätä hommaa niinkuin se itselle parhaiten sopii!
Mari: Niinpä... Mutta paha sanoa, kun itse en ole niitä ikäviä kommentteja saanut...
Taca: En ole harkinnutkaan :) Kiitos kannustavista sanoistasi :)
Miukka: Ikäraja oli 9-vuotta
Poistin sen kommentini tuosta, kun olit jo ehtinyt lukemaan :) Asia kai tuli selväksi :D
Emilia: Jep jep :)
Viivu, tämä oli hyvä postaus. Olen itse kokenut blogin pitämisen mukavaksi ja yllättävän terapeuttiseksi etenkin, kun moni ystävä asuu kaukana eikä ole aikaa kirjoittaa pitkiä sähköposteja: Blogeissa voi kirjoittaa asioista eri kantilta ja Facebookissa sitten vaihtaa pikakuulumiset :) Mutta ymmärrän kyllä, että blogin lopettaminen käy joskus mielessä. Itse suljin aikoinaan lasteni blogin, koska siellä olevan kartan mukaan kävijöitä oli sellaisistakin maista, joista en ihmisiä tuntenut. Mutta jokainen päättä itse, mitä blogiinsa kirjoittaa ja ainakin minä pidän elämää moniulotteisesti käsitteleviä blogeja kiinnostavimpina kuin "yhden asian" blogeja :)
Laitoin omaan blogiini ensimmäisen arvontani! Silloin joskushan ilmoittelin, etten enää jatka sitä, vaan kirjoittelen vaan suljettuun blogiin. Toisin kävi, tervetuloa kurkistamaan, jos aikaa löytyy :)
PS. Tuo "Liisa ihmemaassa" on mullakin must see-listallani. Tykkään Tim Burtonin elokuvien vinksahatneesta, mutta kuitenkin hyväsydämisestä maailmasta. Meillä vaan on mieheni kanssa vaikea saada lastenhoitajia, joten taidamme pääsiäislomalla jättää lapset isovanhempien hoiviin ja tehdä pienen leffareissun.
Minä sain yhteen aikaan todella ilkeitä kommentteja, jopa uhkaavia. Ajattelin muuttaa asetukset niin, ettei nimettömät pysty kommentoimaan, lopettaminen ei käynyt mielessäkään. Se säikäytti, että miten ventovieras voi olla niin julma. Onneksi häirikkö lopetti kun kerroin vieväni asian eteenpäin ja nykyään saan ihania kommentteja:)
Minä ihmettelen kanssa kun ihmiset lopettaa tai edes harkitsee lopettavansa bloginsa. jotenkin tulee tunne, että kerää huomiota itselleen, ja kaikki sitten urakalla kommentoi....
Minulle ei ole edes tullut mieleen sellainen ajatus, että lopettaisin. Mitä siitä vaikka joku tuntiskin minut, ei haittaa yhtään , olen minä ja vain minä. Minusta on mukavaa pitää blogia, olen koukussa siihen, ihan omaksi ilokseni kirjoittelen ja kuvaan muistoja,vaikka onhan se kiva kun joku aina kommentoikin, mullahan sei hirveästi kommentoijia edes ole,ne tutut bloggaajat, joihin on alusta tutustunut, jokunen uusikin.
ehkä siihen vaikuttaa kun minulla on blogissa ihan laidasta laitaan aiheita, ei vaan yksi ja ainut aihe. oikea sekametelisoppa. mutta se olen minä, se sekametelisoppa.
Liisa ihmemaassa menen katsomaan ensi viikonloppuna.
Luulen, että anonyyminä ilkeilevät purkaa lähinnä omaa pahaa oloonsa. Ja sitten nykyään on semmonen kummallinen asenne aika yleistä, että sanotaan jotain ilkeetä ja sitten sitä perustellaan, että kyllä kritiikkiä pitää kestää, mulla on oikeus mielipiteeseeni jne. Noin ainakin jo joku vuosi takaperin eräällä vauvapalstalla, jossa olin myös moderaattorina. Samantyppistä varmaan täällä blogimaailmassa.
Itte oon ainakin niin vanhan aikasesti kasvatettu, että joo, mielipiteen voi sanoo, mutta jos mielessä (jostain syystä) onkin jotain negatiivista, niin sitä ei oo pakko sanoo. Aina ei tarvi kertoo omaa mielipidettä. Ja tosi hienoja sellaset ihmiset, jotka osaa kertoo kehittävän kommentin ystävällisesti.
Itte pistin blogini pystyyn siitä syystä, etä äitini näkee suht reaaliajassa räpellyksiäni sekä jokuset ystävät ympäri Suomen, muut lukijat on sitten mukava lisä.
Tosi tylsää jos kivoja blogeja menee salasanojen taa.
Liisa on täälläkin toivelistalla, mies ei vaan oikeen innostu :-O :D
Samoin itse ajattelen blogimaailmasta...Olen kokenut sen ainoastaan positiivisena ja olen saanut hyvää palautetta kommenteissa. Mutta varmasti tännekin joskus eksyy ilkeilijöitä, onhan niitä muuallakin. Toivon vain ettei kenenkään tarvitsisi lopettaa blogiaan sen takia. Hyvää alkavaa viikkoa!
No minä taidan sitten olla ensimmäinen, jota ei innosta Liisa Ihmemaassa sitten pätkän vertaa!! Minusta se oli jo lapsena ihan kauhea tarina.. *väristyksiä* No mutta toivottavasti se on teille sitä katsomaan haluaville kuitenkin mukava elokuvanautinto.
Itse en ole ikäviä viestejä saanu mutta eipä bloginikaan mikään hirmu suosittu ole. Jokaisesta lukijasta olen tosi onnellinen ja kävijälaskurin raksutuksesta myös!
Itse asiassa olen jossain kohtaa miettinyt lopettamista mutta en kuuluisuuden pelossa vaan siksi että bloggailu vie niin paljon aikaa tällaiselta koukuttuneelta ihmiseltä.. =D Mutta minustakin tämä on niiiin mukavaa hommaa että täällä olen ja pysyn - pitää kai sitä ihmisellä joku harrastus olla! ;D
Kiva että sinäkin olet ja pysyt!
Löysin juuri blogiisi ja jäin heti lukijaksi. Sinulla on kiva blogi.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
Minulle tämä bloggaaminen on yhenlainen harrastus, kiva vaihtaa ajatuksia ja lukea toisten postauksia:-)) Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinulle Viivuska!
Älä vain lopeta sinäkin, niin moni harkitsee. Vautsi tosi hienot sun hiukset=) Musta oot nätti kun malli=) Iloista päivän jatkoa=)
Lumiomena: Niinpä! Minä en edes osaisi pysyä yhdessä asiassa, kun maailmassa on niin paljon kaikenlaista... En minä toki kuitenkaan ihan koko elämäni kirjoa tänne vuodata, älkää olko huolissanne :) Tapahtuu meillä paljon muutakin, ja suurin osa ei julkaisukelpoista ;)
Dibsukka: Tuo on niin järkyttävää! Mulla kans oli kerran ihan järkky ahdistelija, joka oli keksinyt ihan älyttömiä juttuja! Silloin tosin en ollu vielä edes blogimaailmassa. Homma loppui sitten siihen kun lupasin viedä asian seuraavaksi poliisille, koska kyseessä alkoi olla jo oman ammatin harjoittamista haittaava mustamaalaaminen. Noh, eipä ole sen jälkeen kuulunut :)
Liisa: Tuo on totta, että jos uhkaa lopettavansa, saa helposti kasan kannustusta. Toisaalta hyvä niin. Positiiviset kauniit sanat ovat aina hyvästä :) Mutta jos sama jatkuu viikosta toiseen niin tuleehan siinä vähän kehujen kalastamisen maku...vaikkei blogisti sitä takaa ajaisikaan.
Sanna-Mari: Niinhän se yleensä menee, että omasta epävarmuudesta ja pahasta olosta ne pahat puheet lähtee... Ja tuo on niin totta! Miksi pahoittaa toisen mieltä kun voi pitää suunsa kiinni. Rakentava kritiikki on sitten erikseen. Oman mielipiteensäkin voi kertoa niin, että silti kunnioittaa myös toisen näkemystä ja kokemusta asiasta.
Sanna: Olen itsekkin miettinyt, että millonhan ne tänne löytää :)
Heli: Itseasiassa minä en edes muista koko Liisa Ihmemaassa -juonta... Mutta olen luonteeltani sellainen, että haluan yleensä nähdä kaiken mistä puhutaan. Mainosten uhri siis? :)
Ulla-Kristiina: Tervetuloa, oikein lämpöisesti!!!Toivottavasti tullaan "tutuiksi" ;)
Arja: Näin juuri! Harrastus parhaimmillaan!
Mimmuli: Hehe :) Tähän vissiin kuuluu sanoa kiitos...ja näkisitpä luonnossa :) Kuvissa kun on aina totta se toinen puoli :) Yleensä sitä valitsee kuvan, joka näyttää parhaalta... Enkä tosiaankaan ole lopettamassa.
Voi Viivu, kirjoitit niin asiaa!
Kirjoitat niin kivasti ja monenlaisista aiheista!
Mä en oikeastaan edes tiedä miten päädyin pitämään salasanallista blogia... Tosin salasanat olen kyllä sitten antanut kaikille niitä pyytäneille.
Mukavaa viikkoa!
Musta blogia on kans kiva kirjoitella, yhdenlainen harrastus mitä ethii nyt ainakin tehdä kun on vielä lasten kanssa kotona. Kuinka ihana hetki istua rauhassa koneella, kirjotella ja laitella kuvia. Itse tykkään kovasti lueskella myös muiden blogeja ja jättää kommentteja ja toivoo, että myös omasta blogista olisi jollekkin iloa ja jossa olisi kiva käydä lueskelemassa :) Mukavaa viikkoa! -Jonna
Minusta bloggailu on ihanaa! Se pitää omaa käsityöintoa ja sisustusharrastelua yllä mukavasti ja on hyvä vastapaino arjelle. Mietin vain, että kun kävijöitä blogissani kuitenkin näkyy olevan, niin miksei kukaan kommentoi. Olisi mukavaa tietää, mitä ihmiset ajattelevat tai mistä he haluaisivat lukea. Ihmisten iloksihan omaa blogiani kirjoittelen :)
mä olen saannut aivan ihania blogi ystäviä ja tykkään bloggailusta. luulen että suurin osa ilkeiden kommenttien kirjoittajista on ihan oikeesti oikeita tuttuja, naapureita tms kateellisia ihmisiä jotka purkaa pahaa.
On ihan eri asia kirjoittaa blogia jota lukee muutama sata ihmistä päivässä kuin blogia jota lukee tuhannet ihmiset. Minut on tunnistettu blogin takia useasti missä sitten liikunkin. Kannattaa siis miettiä ennen kuin laittaa omaa naamaa joka paikkaan, että mitä siitä saattaa seurata. Sinullakin on kuitenkin pieniä lapsia.
Jutta
No voihan kökkö! Kirjotin pitkän vastausen, mutta se hävisi kuin tuhka tuuleen...
Anne: Tuokin on varmasti ihan toimiva systeemi.
Nonnukka: Niin juuri :) Mulla vaan on ollu viimeaikoina ihan liian vähän aikaa käydä teidän muiden luona kyläsillä...
Purnau: Tuo kommentoijien osuus on todella ihan häviävän pieni! Mutta jokainen kommentti kyllä ilahduttaa sitten ihan valtavasti.
Mi: Itsekin olen saanut ihania uusia ystäviä tätä kautta. Muutamia olen tavannutkin, ja tuntuu ihan hassulta, etten varmaan olisi koskaan heihin törmännyt jos en olisi pitänyt blogia.
Jutta: Tuo on kyllä totta. Mietin kyllä tosi tarkkaan aikanani miten homman hoitaisin ja minkä linjan esim. noissa kuvissa vetäisin, mutta päädyin tähän. Ymmärrän hyvin myös niitä, jotka päättävät toisin :)
Ei mullekkaan ole kohta vuoden blogia pidettyäni tullut yhtään negatiivista kommenttia, muutamia outoja tosin tulee joskus;) Minullahan ei ole edes sanavahvistusta joten kaikki häiriköt ovat olleet tervettulleita..heh..
Avatar elokuvan jälkeen Liisa ihmemaassa on ehdottomasti listalla mennä katsomaan.. saas nähä millo ehdin;) Varmasti katsomisen arvoinen, Depp ja kaikki;)
UM
U.M: Ja varsinkin Depp :D Hehe
Täällä on paljon ASIAA! Hyvä näin... I like. <3
Lähetä kommentti