Tänään olen äärettömän väsynyt.
Koko päivä, viikko, kuukausi lasten hiekkakakkuleikkejä aikuisten maailmassa.
Ja vasta tänään minä ymmärsin, mistä on kysymys.
Ensimmäistä kertaa aavistan, miltä tuntuu olla kiusattu.
Koulussa.
Kyllä minä selviän,
mutta pidetään huolta pienemmistä!
32 kommenttia:
No onpas tylsää. Aikuiset on kyllä joskus niin järkyttäviä toisilleen, ettei uskokaan. Että ei se ikä sitä järkevää käytöstä takaa...
Pärjäile! Ja näytä niille :)
Voi elämän kevät - mikä aikuisia ihmisiä vaivaa!!!
Jaksamisia!!! ♥
Samaa asiaa tänään käsittelin pienesti blogissani.
Paljon mietin koulukiusaamista eilen. Luettuani uusimman Trendin. Asia on vakava ja voi pilata pienen, viattoman ihmisen elämänalun.
Sinulle voimia.
Pärjäilyjä! ♥
Onpa tosi ikävä kuulla. Olen itse pyöritellyt kiusaamisasiaa mielessäni, koska viisivuotiastani on kiusattu päiväkodissa. Siihen on jo puututtu ja lapsellani on onneksi paljon kavereita ja hän on iloinen tyttö. Kuitenkin mietin vain, että koulu- ja aikuiskiusaamisen juuret taitavat syntyä jo noin pienten keskuudessa.
Voimia sinulle!
Sitä voisi kuvitella, että aikuisilla olisi päässään järkeä tämän asian suhteen, mutta näinpä ei ole.
Toivon sinulle jaksamista!!!
Ohhoh. Olisko kateutta? Koita pärjäillä.
Mulla on kokemusta siitä, mitä on olla koulukiusattu lapsena; helvetti, jollaista en toivoisi kenenkään kokevan :´(
Jaksamishalit!♥
Voi ei, voiko aikuiset koululaiset vielä harrastaa näinkin ala arvoista touhua. Itse olen ollut ala-asteella koulukiusattu ja ei se kyllä ole mukavaa millään iällä. Ei vaan olisi uskonut, että aikuiset vielä harrastaisi tälläistä. Itsekkin opiskelen aikuispuolella ja meillä en ole tälläiseen onneksi törmännyt vaikka luokkamme onkin todella "värikäs" eli eri lähtökohdista on paljon eri ikäisiä ihmisiä.
Toivon, että tämä loppuisi sinun kohdallasi mahdollisimman pian. Kovasti voimia tämän keskelle ja nenä pystyyn, tiedät, että itse olet aina paljon korkeammalla kuin kiusaajat ikinä pystyvät olemaan.
Hei Viivu
Lähetän kaukohaleja, aikanaan mulla meni muutama kuukausi kun tajusin työpaikkani hiekkisleikkien kohdistuvan itseeni.. Valitettavasti taitaa olla kateus suurin syy meil aikuisilla. Ihanaa blogia pidät!
Terkuin Constina
Itse olen kokenut tässä ihan lähipiirissä kiusaamista ja hylkimistä.Pesen käteni siitä,en jaksa enää katsoa aikuisen ihmisen lapsellista käytöstä minua kohtaan.
Tsemppiä!
Tuttua, niin kovin tuttua. Olen ollut koulukiusattu, sittemmin työpaikkakiusattu. Pahimmat kiusaajat ovat tyttöjä -- ja naisia.
Muista Viivu, että kateus aiheuttaa usein kiusaamista. Ihmiset kadehtivat mitä ihmeellisimpiä asioita. Itse olen kääntänyt sen voitoksi ja ajattelen, että kateus pitää ansaita. On siis oltava jotain enemmän, jotain kadehdittavaa..
Tsemppihalit täältä!!
Voi hyvänen aika, ettäs aikuiset kehtaavat!! Luulis että kun on yhteiset jutut ja päämäärät siellä opiskelussa, niin tsempataan ja tuetaan toisiaan. En ymmärrä miksi aikuiset käyttäytyy näin tyhmästi että pitää alentua kiusauksen asteelle.
Voimia!!Pidä pintas.
Ps. Itse kun opiskelin 2000 luvun alussa, meillä oli hurjan hyvä luokkahenki, kaikki kannusti ja tsemppas toisiaan! Oli aivan ihanaa ja jäi ikävä sitten kunb opiskelut loppui.
Mitä ihmettä?? Siis miten aikuiset kehtaa..
Paljon tsemppiä ja voimia sulle Viivu <3
Kiitos teille kaikille ihanoille tasapuolisesti! Moni varmaan haluaisi kuulla lisää, mutta valitettavasti tämä aihe ei nyt etene tän pidemmälle. Asia kuitenkin koskettaa niin montaa muuta, eikä tarkoitus ole ketään loukata tms... Tämä asia puidaan siis muualla, mutta halusin laittaa tämän mustan kuvan tälle päivälle, koska täähän on mun sähköinen "päiväkirja", ja niin se vain menee, että elämässä on niitä mustiakin päiviä.
Toivottavasti kuitenkin enemmän niitä sateenkaaren iloisia :)
Voimia sinulle ♥
Voi kurjuus! Yritä jaksaa! Turvaa johonkin kivaan ihmiseen!
Aikuisten keskuudessa on tosi paljon kiusaamista, esim. työpaikoilla. Mun läheinen oli sellaisen uhri. Hän ei luovuttanut, vaan taisteli itsensä ulos siitä.
Kai kiusaavalla aikuisella on itsetunto-ongelma. Tai hän on narsistinen luonne. Kieroutunut. Itsekin joskus kiusattu. Oli mikä oli - ikävä, että sellaisen/ sellaisten kanssa joutuu tekemisiin.
Voimia toivotellen Kristiina
Mä joudun työssäni kohtaamaan juuri tälläistä kiusaamista ja se on kovin valitettavan yleistä nykyään. Paljon jaksamista sulle. <3
No höh :(
Tsemppiä! Näytä niille että oot vahvempi ku ne. Älä anna niitten lannistaa sua! Sä pärjäät kyllä!
"Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle."
Olemalla hyvä ihmisille, jotka ovat sinulle pahoja, asetat heidät todella noloon tilanteeseen, ehkä jopa näkemään oman epäkypsyytensä. Voimia!
Älä tule pyhäpuvussa
niin kuin tehdään
toisten suvussa.
Avojaloin saavuthan
yli pellon kukkivan,
tallustele ojanlaitaa
tuulen helliessä paitaa.
Laita sivuun hymy suloinen,
jos on mieli alakuloinen.
Älä ikävääsi peitä.
Älä kätke kyyneleitä.
Olen läsnä, olen tässä,
vierelläsi ikävässä.
Tule niin kuin tulit ennenkin,
tule arkipäivän askelin.
Tule tähän tuttuun taloon,
jossa kaikki tuodaan valoon,
mietiskellään aamun koittoon,
noustaan satakielen soittoon.
- Anna-Mari Kaskinen -
Halit! <3
Huomenna nähdään...
Kiitos taas :)
Ira sait mut TAAS itkemään! ;D
Niin se vain on, että onneks mulla on IIIISO joukko ihania rakkaita, uskollisia ystäviä!!! Muuten olis itsetunto aikalailla nolla...
"Häntä pystyyn", kaikki kääntyy vielä parhain päin.:) Kiitos paketista, tuli nopeasti perille.
http://pimale.blogspot.com/2011/01/pala-uutta-ja-pala-vanhaa.html ;))
On ollut kyllä ikävät fiilikset ja itketty on täälläkin... :/ Mutta tästä jatketaan entistä vahvempina ja viisaampina! <3
Voi, minulla on kokemusta tuosta. Minua on kiusattu kouluissa ja ainakin vähätelty ja hyljeksitty aina joka koulussa missä olen ollut. Työpaikkakiusaamista olen kokenut monessa paikassa, se on yhtä helvettiä. Toivon sydämeni pohjasta, että teidän asiat selviävät ja voit jatkaa elämää ilman kyräilyjä ja selän takana panetteluja (tämä ihan yleisesti, enhän tiedä mikä tilanteesi on)! Naisvaltaiset alat on hirveitä, itse viihtyisin niin paljon mieluummin miesten keskuudessa vaikka panostehtaalla!
Kiusaaminen sattuu ja kasvattaa hurjan paljon. Pullamössökansa syntyy ilman kiusausta, joten tervetuloa vahvempien joukkoon.. Ainoa taistelu on katkeruutta vastaan. Se taistelu täytyy voittaa. Jokaisellahan on oikeus mielipiteeseensä, joten paljon tsemppiä anteeksantamukseen.
Voi että. Miten aikuiset ihmiset jaksaa?
No, sitä se on, töissä, opiskeluissa, edelleen, aikuisenakin kiusataan.
Itse olen koulukiusattu. Mua kiusattiin about ensimmäiset 9 vuotta.
Voimia sinulle!
Kiitos Pimalee :) Kävinkin jo sun blogissa kurkkimassa! Onneksi paketti saapui ehjänä perille :) Se on aina vaan yhtä hauskaa nähdä noita omia tuotteita toisten ihanissa kodeissa <3
Ira: Hali sulle! Kiitos, että olet olemassa!
Katja: Meillon sama vika :) Välillä tuntuu, että miesten kanssa on NIIN paljo helpompaa! Mutta on niitä ihanoita naisiakin, ONNEKSI!
Valkosen Tilan Hanna: Kiitos Hanna sulle myös <3 Totta joka sana. Ja katkeroitumista vihaan! Herra siltä varjelkoon! Aurinkoa päiviisi :) Täytyy tulla ostoksille jahka sinne taas päästään... ei malta odottaaaaa...
Anrinko: Mulla on käynyt hyvä tuuri, olen tähän asti selvinnyt ilman kiusauksia! Että kai pitäis vain miettiä, että no olihan se jo aikakin :) Kiitos sanoistasi <3
Niin tuttua minullekin.
Kuulun myös myös luonnonlapsi- ihmistyyppiin.
Olen ollut kiusattuna koulussa kun työpaikallakin.
Voimahali sinulle<3
Jollakin tavalla pitäisi päästä sen kiusaajan yläpuolelle. Jos kyse on kateudesta, niin myös kiusaajakin kärsii, koska kateus on kalvava ja tukala tunne - kiusaaja ei osaa käyttää sitä voimavarana, esim. tavoitella sitä, mitä toisellakin on. Harmi vain, että kateus tuomitaan, ja siksi sitä ei uskalleta sanoa ääneen - kuinka paljon patoumia se aiheuttaakaan.
Kiusaaminen voi kait olla muutakin, esim. jonkinlaista ryhmädynamiikkaa ja valtahommia, kuten simputuskin (siispä on miehilläkin kiusaamista, he vain usein pullistelevat ja ärjyvät sen ulos).
Mutta suurimpana syynä kiusaamiseen minä itse näkisin, että kiusaaja on jostain syystä avuton/ei ole laitettu rajoja/kokee olonsa epävarmaksi/hänellä ei ole tarpeeksi omia mielenkiintoisia juttuja elämässään vaan hän joutuu täyttämään ne. Kiusaaja on siis raukka, mutta ei häntäkään pidä liikaa potkia, eihän se auta. Mutta kiusaajan yläpuolelle täytyy päästä! Se on muuten vaikeaa aikuisenakin. Varsinkin jos kiusaaja on "samantasoinen", ei esim. vanha pappa tai pieni koululainen. Kun pääset kiusaajan yläpuolelle henkisesti, pystyt ehkä olemaan rauhassa asian kanssa. Mutta mikä ikinä kiusaamisen syy onkin, niin sitä ei pidä hyväksyä (vaikka sen ymmärtäisikin). Kukaan normaalilla tunneälyllä varustettu ihminen ei vain jaksa liian kauaa kiusaajan rasittavaa sähläämistä ja arjen tekemistä vaikeaksi. Älä siis pyristele, vaan selvitä asia (niin kuin ilmeisesti teetkin), koska kiusaajalla on ongelmia.
Toisin kuin muutamat kommentoijat, en itse yhtään "IHMETTELE", "miten ne aikuiset voi olla tuollaisia". Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Suurella osalla suomalaisista on tunne-elämän häiriöitä ja ne ovat hoitamatta, koska sosiaalipuoli hoitaa vain pahimmat tapaukset. Vuorovaikutus on monimutkainen juttu ja voi mennä päin honkia jo elämän ensi vuosina.
Ethän hyväksy kiusaamista, se kuormittaa ennen pitkää ihan turhaan, vaikka sen luulisit järkitasolla jaksavasikin!
t. yksi kiusaamisjuttuja pohtimaan joutunut
Kiitos sinulle Anonyymi pitkästä, kantaa ottavasta ja monella tapaa "loppuun pureksitusta" kommentistasi :) Sitä oli todella ilo lukea! Juuri noin se varmasti menee. Itse en vain olisi noin hienosti osannut ikinä sitä sanoa.
Kiusaamista ei todellakaan tarvitse, tai pikemminkin SAA hyväksyä, eikä mielestäni myöskään painaa villasella. Mukavaa viikonloppua sinulle!
Lähetä kommentti