1. elokuuta 2010

Tervetuloa kotiin

Heippa ystävät! 
Onnelliset mutta melkolailla ryytyneet hyytyneet matkamiehet laskeutuivat justiinsa kotia pikalomalta. 
Teitä olikin jo ikävä ja kotiintulon kruunasi ihana hassu kommentti eräältä lukijalta:

heipsis!
Taisin nähdä sinut eilen Hesassa Forumissa perheesi kanssa?
Kävelit vastaan ja mä ystäväni kanssa mentiin siitä Lindexille. Siellä aloin miettimään että näytit tutulle. Ystäväni ajatteli että olit varmaan joku juontaja koska olit niin tutunnäköinen. =)
Sit tajusin että se olit sä mutta olit jo mennyt. Olisin tullut moikkaamaan.
(Mulla oli kukallinen maximekko ja vihreä bolero ja työnsin rattaita...jos huomasit.)

Ps. Ystäväni sanoi että olet luonnossa PALJON nuoremman näköinen. =) Ajatteli että max 18 jos ei tietäis sun ikääsi.

Ei ole todellista! Aika hieno yhteensattuma, harmin paikka kun ei ihan kohdattu!
(Ja harmin paikka, etten enää ole ihan 18...)

Täällä on nyt sitten mietitty kuumeisesti, että kellä oli siinä kohtaa räkä poskella ja mikä oli yleinen "tunnelma" kun hirveässä kiireessä juostiin rattaiden ja kolmen lapsen kanssa läpi sekä Forum että Kamppi ja etsittiin yhtä ainoaa kesämekkoa Vealle kuvaukseen, joka alkoi parin tunnin kuluttua. Äiti (elikkäs allekirjoittanut) kun oli pukenut sen ainoan mukaan varatun vähän siistimmän mekkosen edellisen päivän meripäiväreissulle.  Voin kertoa, että kesävaatteet oli jo lauantaina  aikalailla loppuun myyty, ei kannata siis enää vaivautua.  Kaikenlaista muuta kivaa löysin kyllä... Niistä myöhemmin. Nämä kaksi yhdessä (=mekkoa ei löydy, kaikkea muuta löytyy liikaakin, luovat tilanteeseen ihan oman jännitteensä isin ja äidin välille, joten ymmärtänette, että jälestäpäin mietityttää...) Lindex oli muuten sitten se helpotuksen keidas mistä löytyi vielä yksi hempeä naruolkaiminen mekko kokoa 86cm. Viimeinen paikka siis jossa käytiin vielä ennen suuntausta Linnanmäelle, joten tunnelma oli jo aika "korkealla"  ja suurin osa porukasta  väsynyttä shoppailuun.

Reissu oli siitäkin huolimatta  ihana ja varmasti kuulette siitä lisää vielä.  

(Kuva Saara Marjasvaara)

29. heinäkuuta 2010

Auto on pakattu

Tänään on aivan loistava päivä pakata itsensä ja jälkikasvu ilmastoituun autoon ja käyttää kesän kuumin päivä matkustamiseen. 
Suuntana Kotka ja rakkaat sukulaiset <3

Siinä ohessa katsastetaan myös Meripäivät, Eläintieteellinen museo Helsingissä, Linnanmäki ja monta muuta paikkaa.

Lauantai onkin sitten jännä päivä, nimittäin silloin on Vean alkukesästä voittaman valokuvakilpailun palkinnon lunastamisen aika!
Saapas nähdä millainen kuvaussessio saadaan aikaiseksi  Linnanmäellä :)

Perästä kuuluu...



28. heinäkuuta 2010

Turkasen tapetti!

Rapujuhlat oli kivat, mutta tuota hattupääkuvaa ei kyllä kertakaikkiaan kestä enää kattella hetkeäkään, joten laitan pari kuvaa vanhimman pojan huoneesta vaihteeksi. Tapetit on nyt saatu seinille.  Vihdoin! (No on siitä jo viikko...) Mustaa tähtitapettia tuli yhdelle kokonaiselle seinälle ja sängyn päätyseinälle, jossa valkoiset vaatekaapit vievät noin puolet seinätilasta. Lopputuloksesta ei siten ainakaan mun mielestä tullut ollenkaan liian synkkä, vaikka itse hempeitä ja vaaleita sävyjä suosinkin. Muut seinät pidettiin valkoisina. 


Seinät on vielä kovin tyhjät. Tuohon sängyn viereen on haaveissa joku kiva yöpöytä (jos päästään pojan kans yhteisymmärrykseen) ja teline kitaralle. Päätyseinälle vois myös laittaa jonkinlaista hyllyä säilytystä varten. Aika näyttää...En ole vielä löytänyt sopivaa, ja odotellaan tilattua koulupöytää, että nähdään mihin suuntaan huoneen värimaailma lähtee kehittymään... Pojalle kun kelpasi vain ja ainoastaan se yksi pöytämalli, jota minä en suin surminkaan olisi valinnut, huokaus! Lähes kateellisena katselen ihania lastenhuoneita joissa näkyy selkeästi, että äiti on saanut vapaat kädet. Se vaalaensininen-beige unelma vain ei uppoa meidän miehiin.


Sitten pieni varoituksen sana samasta tapetista haaveileville... Tämä tapetti ei ole kovin pitkäikäinen.Sen laatu hintaan nähden on ollut aikamoinen pettymys. Sänky on ollu seinän vieressä nyt viikon, ja ei enää puhettakaan, että sitä voisi siirtää. Tapetti on aivan kulunut sängyn kohdalta! Valkoinen väri pilkistelee sieltä täältä... Tosi kurjaa! Vielä näyttää hyvältä kun kulumat on sängyn takana, mutta pelkään pahoin, että tuo naulakon alunen esimerkiksi on alta aikayksikön pilalla. Siihen kun on tarkoitus ripustaa aina mm. koulureppu, joten pientä hankausta ei voi välttää. Sääli! Olisikohan siinä syy, miksi tätä tapettia en enää netistä löytänytkään myynnistä?


Piano muuten on pikkasen heikossa hapessa siksi, että se kaatui muuttoautossa., ja tietysti vasta viimeisessä mutkassa kun rengas osu tiessä olevaan kuoppaan. Taljat antoivat sen verran periksi, että mahtui pyörähtämään taljojen sisällä. Onneksi kuitenkin koneisto säily ehjänä. Päästään pelkillä kansien uusimisilla, huh!

Sulosta keskiviikkoa kaikille, 
ja olipas ihana huomata, 
että tänne on taas tupsahdellu uusiakin lukijoita joukkoon!


27. heinäkuuta 2010

Rapuapurallaa 2.

Edelliseen postaukseen tuli yllättäen "yäk rapu" kommentteja.
Itseasiassa en ole ollenkaan yllättynyt. Näin vähän arvelinkin.
Pääasiahan rapujuhlissa ei ole itse sankari, vaan kaikki oheistoiminta ja 
ihana lämmin keskikesän tunnelma.

Tässä muutamia paloja onnistuneesta rapuillasta perheen parissa ukin ja mummon luona.

Ainakin asu oli kohillaan...


...ja paikka oli kohillaan.


Ravut oli kohillaan...


...asenne oli kohillaan...


...ja ainakin lapsilla oli ruokahalut kohillaan.


Myös nestetankkaus oli kohillaan.


Ravunsyöntitaidotkin oli ainakin suurimmalla osalla melekeen kohillaan...
(Onhan tätä jo pari kesää harjoteltu. Itse keskityin kuvaamiseen...)



Ja niille joille rapu ei kelvannu, tarjottiin toista klassista kesäherkkua.


Uskalisin minäkin sentään edes koskea päivänsankariin. Kuvassa minä ja rapu.


Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Illan päätteeksi sisko tekaisi mulle vielä vauvanpyllyjalat :)
Voisko muuta enää kesäillalta toivoa!!!


Väsynyt mutta onnellinen,

Rapurapurallaa!

Tänään se on taas luvassa,
kesän ehdoton huippuhetki!

Sisko on tyttönsä kanssa lennähtänyt viikoksi Kainuun korpeen ja meillä on rapujuhlat!

Käykääs uudet lukijat katsastamassa TÄÄLLÄ viimekesän tunnelmia.


Tärkeintähän ei ole ravut, vaan kaikki muu oheistoiminta.
Voisihan sitä yhtä pyrstöä vähän maistella...


Palaillaan myöhemmin rapuraportin muodossa.